Korpelan Koneen pitkäaikainen ura maa- ja metsätalouskoneiden myynnin parissa on mahdollistanut myös ammattimaiset koneiden huollot. Oli kyseessä sitten puunhalkaisukone tai perävaunu, huollamme maa- ja metsätalouskoneet vankalla ammattitaidolla. Erityisesti myymiemme tuotteiden, etenkin Köntyksen, huollot ovat päivittäistä puuhaamme.
-
Köntyksen tarina
Olen jo nuoresta saakka ajanut puuta metsästä
traktorilla. Aluksi reellä tai pienellä metsävaunulla ja pienellä
takavetotraktorilla. Upottavassa maastossa tai paksussa lumessa tulee aina
vaikeuksia, jos kuorman kokoa yrittää kasvattaa. Alusta asti olen miettinyt,
että vaunun pyörät täytyisi saada vetämään, koska vaunun paino on usein kaksin-
tai kominkertainen traktoriin verrattuna.
Voimansiirron rakentaminen metsävaunuun ei
kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Helpoin tilanne on silloin, jos
traktorissa on ns. ajovoimanotto. Se tarkoittaa, että voiman ulosottoakseli
saadaan pyörimään traktorin takapyörien suhteessa. Välitys ilmoitetaan yleensä
montako kierrosta ulosottoakseli pyörähtää yhtä takapyörän kierrosta kohden.
Esim. joissakin Valtroissa se on 41,0 kierrosta / takapyörän kierros. Silloin
vaunuun teetetään suunnanvaihtaja, jonka välitys lasketaan sopivaksi. Vaunun
voimansiirto toimii kaikilla vaihteilla, myös peruutusvaihteilla, mutta
suunnanvaihtajassa täytyy olla sakarakytkin, jolla voimansiirron saa vapaalle
maantienopeuksissa.
Ajovoimanottoa ei ole saatavana läheskään
kaikkiin traktorimerkkeihin eikä -malleihin, eikä pyörintänopeuksia ole
mitenkään standardisoitu. Siksi ajovoimanotto käy yleensä vain siihen
traktori-vaunuyhdistelmään, johon se on sovitettu. Myös rengaskokojen muutokset
vaativat uuden suunnanvaihtajan.
Ensimmäisiä vaunuja rakennellessani
traktorissani ei ollut ajovoimanottoa, joten asensin vaunuun suunnanvaihtajan
ja kuorma-auton vaihdelaatikon. Kun traktorista valitsi nopean kakkosen tai
kolmosen ja vaunun laatikosta myös kakkosen tai kolmosen, välitys sopi
kohtalaisesti. Mutta peruutusvaihteella nopeusero oli kaksinkertainen ja traktori
suti tyhjää voimakkaasti. Yhden kerran voimansiirtoa testatessani kuorman
kanssa traktori sammui ja koska siinä ei ole parikytkintä, en saanut vaihdetta
vapaalle traktorista enkä vaunusta, enkä myöskään voiman ulosottoa traktorista
saanut pois päältä. Ei auttanut muu kuin nostaa tunkilla yksi pyörä ilmaan,
että vääntömometti laukesi. Isommalla traktorilla jonkun paikan särkyminen
olisi ollut lähellä. Tällainen voimansiirto oli erityisen hankalakäyttöinen.
Asiaa pitkään pohdittuani päätin asentaa
vaunuun automaattivaihteiston, jonka turbiinia suunnanvaihtaja pyörittää 540r
akselilla. Automaatin takana käytän kuorma-auton vaihdelaatikkoa
alennusvaihteena, jotta ajonopeus saadaan riittävän hitaaksi metsäajoon.
Vaihteensiirtäjät toteutin paineilmasylintereillä ja niiden ohjauksen sähköllä
ohjaamosta. Vaunuun tein paineilmajärjestelmän akkukompressoreilla. Tällainen
voimansiirto käy kaikkiin traktoreihin ja toimii myös pienellä vetokoneella.
Seuraavaksi kehitin telirakenteen, jossa
takimmainen akseli on kuorma-auton takasilta. Se on todella vahva ja sillä on
suuri liikevara. Siinä on myös mielenkiintoinen painonsiirtoilmiö: kun akseli
vetää voimakkaasti eteenpäin, sille siirtyy painoa etupyörältä ja pito paranee.
Teliakseli on alempana kuin etupyörän napa, etupyörä nousee helposti kannon
yli. Takasillassa on myös pohjapanssari. Myös aisaohjaus on omaa suunnittelua.
Näin tuli kehitetyksi Köntys-metsävaunu. Alkuun
neuvottelin keksintöasiamiehen kanssa voimansiirron patentoimisesta, mutta
saattaa olla, ettei se olisi onnistunut, koska turvetuotannossa oli jo käytetty
linja-autojen ja kuorma-autojen automaattilaatikoita. Itse en ole niihin
perehtynyt lainkaan, oma innoittajani on ollut lähinnä Bangwagen.
Nykyään Köntystä on saatavana 10t ja 14t
kantavuudella. Myös monikäyttövaunu on saatavana monenlaiseen urakointiin.
Voimansiirrossa on kaksi vaihtoehtoa: joko ajovoimanotto tai
automaattivaihteisto. Valtaosa vaunuista on tehty automaateilla, koska se käy
kaikkiin traktoreihin. Olen myös toimittanut voimansiirtoja maansiirtovaunuihin,
hakevaunuihin, kalkinlevittimiin, lietevaunuihin ja lavettiin. -
Brutuksen tarina
Eräs suuri klapiyrittäjä tuskaili suurten
pölkkyjen kanssa, jotka eivät sovi klapikoneeseen.Yleisimpiin klapikoneisiin
sopii maksimissaan läpimitaltaan 20 – 35 cm pölkky. Hän ostaa rekkakuormittain
3 metrin kuitupuuta ja joskus seassa on paljonkin ylisuuria pölkkyjä, pihapuita
ja tyvilumppeja. Suuret pölkyt piti ensin katkoa metrisiksi moottorisahalla,
sen jälkeen pieniä hydraulihalkojalla niin pieniksi, että sopivat
klapikoneeseen. Työmäärä on tosi suuri ja raskas, iso 3 metrin pölkky voi
painaa yli tonnin. Klapiyrittäjän täytyisi juuri tätä työn osuutta saada
vähennettyä pärjätäkseen klapimarkkinoilla.
Minä sanoin, että tehdään sellainen kone, jolla
työ onnistuu. Klapiyrittäjä suostui ja niinpä Korpelan Kone kehitetti Brutus
3000 -puunhalkaisukoneen. Se suunniteltiin aluperin niin järeäksi, että
varmasti kestää. Se oli ensimmäisen kerran Koneviestin esittelyssä vuonna 2000.
Silloin toimittaja laski, että isolle klapiyrittäjälle se oli kannattava
hankinta. Nykyisin sen reaalihinta on jopa laskenut. Yksi henkilö
kourakuormaimella tekee koko prosessin isoille pölkyille.
Brutusta hallitaan sähköisesti kuormainta
käyttävästä traktorista, toinen traktori pyörittää Brutuksen hydraulipumppua.
Pölkky nostetaan halkaisukoneen kouruun, ristiterä säädetään puun ytimen korkeudelle ja käynnistetään halkaisu.
Halot otetaan kuormaimella vastaan ja nostetaan kuormaan tai kasaan.
Kun isot pölkyt halotaan talvella, puu alkaa
kuivua jo maaliskuulla, eikä ole homehtumisvaaraa. Pitkät halot pienitään
klapikoneella sopivan mittaisiksi. Yksi vaihtoehto on tehdä esim. 4 metriä
korkea halkopino ja peittää se vaikka peltikatoilla, siten ei tarvitse rakentaa
suurta klapivarastoa.
Brutus 3000 -halkaisukoneet tehdään
tilauksesta, joitain asiakkaan toivomuksia voidaan huomioida. Nyt sitä on
saatavana hiukan erilaisina versioina, ensimmäiset koneet on toimitettu
Ruotsiin ja Norjaan. Koneen hydrauliikkaa pyöritetään traktorin nivelakselilla,
öljyvirta on 100 litraa minuutissa. Öljyvirta voidaan tarvittaessa ottaa muusta
koneesta, esim. toinen traktori, kaivuri, kuorma-auto. Öljypumppuun löytyy myös
edullisempi vaihtoehto. Lisävarusteeksi on saatavana radio-ohjaus.
Kone sopii hyvin yhteiskäyttöön: pieni huollon
tarve ja oma hydraulijärjestelmä, tehokas kone; klapiyrittäjä tarvistee vain
muutaman päivän vuodessa, myös hakeyrittäjillä usein ylisuuria pölkkyjä.
